| |
TEATTERI
JURKKA
historiasta tähän päivään
Samassa
huoneessa vuodesta 1954 toiminut, Suomen ainoa ammattimainen
huoneteatteri on jotakin ainutlaatuista suurten laitosteattereiden
hallitsemalla teatterikentällämme.
Jurkan näyttämö
on pieni, mutta laajenee tarvittaessa kuin maailmankaikkeus.
Se on ollut milloin luoto ulkosaaristossa, milloin
ylellinen olohuone Westendissä; se on toiminut niin modernina
toimistona kuin Peer Gyntin tai Hamletin
maailmoina. Hiki kihoaa monesti pintaan niin näyttämöllä
kuin katsomossa, teatterin magiaa voi hengittää,
se voi tuntea ihollaan, luissaan ja ytimissään.
Kadun äänet muuttuvat osaksi esityksiä, yleisö
elää esitysten ilot ja surut samassa tilassa näyttelijöiden
kanssa konkreettisemmin kuin teattereissa yleensä. Teatteri
Jurkassa näyttelijä on aina lähikuvassa ja
jokainen katsoja on aitiopaikalla.
Vaatimattomien resurssien
kääntäminen taiteelliseksi voimaksi on ollut
kova työ. Se on kuitenkin onnistunut. Esimerkkinä
viime vuosilta vaikkapa Atro Kahiluodon johtajakausi
90-luvulla, tai nykyinen Pasi Lampelan johtaman
hallituksen kausi. Viime vuosina profiilia on luotu ennen
kaikkea merkittävillä kotimaisilla kantaesityksillä,
mutta myös railakkailla klassikkotulkinnoilla, joita
on tehty mm. Jotunin, Strindbergin
ja Shakespearen teksteistä. Kotimaisia
menestyksiä ovat olleet mm. Pasi Lampelan, Juha
Jokelan ja Laura Ruohosen nykynäytelmät.
Teatteri Jurkan näyttämölle on rajallisista
olosuhteista huolimatta saatu mahtumaan suuria näytelmiä.
Emmi ja Vappu Jurkka
Alkuaikojen Jurkan vahvojen naisten
– Emmin ja Vapun –
jälkeen Jurkassa on nähty monenlaisia vaiheita.
Kaiken kaikkiaan on pieni ihme, että näin pieni
teatteri on voinut selvitä uskomattomat yli 50 vuotta.
Mutta tosiasia on, että haastamalla suuret talot laadulla
ja persoonallisuudella Teatteri Jurkka on löytänyt
yleisönsä ja profiloitunut merkittäväksi
tekijäksi suomalaisella teatterikentällä. Helsingin
Kruununhaan perinteisen kaupunkikorttelin teatterihuone on
paitsi ainutkertainen luku Suomen teatterihistoriaa myös
korvaamaton osa suomalaista nykyteatteria.
(Wikipediassa Emmi Jurkasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emmi_Jurkka)
Teatteri Jurkan
historia
on koottu sen 50-vuotis juhlavuonna
2003 ilmestyneeseen kirjaan Jurkka – teatteri huoneessa,
jonka on toimittanut Kaarina Kytömaa.
Like 2003, ISBN: 952-471-298-2. Kirja
on myynnissä teatterilla sekä mm. Liken kirjakaupoissa.
Henkilökunta
Nykyään Teatteri Jurkan taiteellisessa vastuussa
on teatteri hallitus. Vuonna 2008 hallituksessa ovat ohjaaja-kirjailija
Pasi Lampela (pj), toimittaja Terhi Tarvainen
(varapj), näyttelijä Kati Outinen
ja ohjaaja Laura Jäntti. Päätoimisesti
teatterin toimistossa työskentelee kolme henkilöä
vastaten teatterin taloudesta, hallinnosta, markkinoinnista
ja myynnistä sekä osa-aikaisesti kaksi hoitaen esitystekniikkaa,
kahviota ja muita järjestelytehtäviä. Muu henkilökunta
palkataan aina produktiokohtaisesti.
Katso
>> Teatteri Jurkan kaikki ensi-illat
|
|
Yksinen
Käsikirjoitus ja ohjaus: Laura Ruohonen
Kantaesitys Teatteri Jurkassa 21.9.2006
Kuvassa Aaro Wichmann, Seela
Sella ja Leea Klemola
|

Emmi Jurkka (1899-1990), teatterin perustaja
ja monivuotinen johtaja.
Vappu Jurkka
(alla) jatkoi Emmin työtä
huoneteatteri Jurkan johtajana 1981-1993
Kuvat Schillerin Kaksi kuningatarta
näytelmästä vuodelta 1975
|
| |
|
|
| |
|
 |
| |
|
|
|
|
|
Juha
Jokelan Mobile Horrorista tuli ilmiö.
Kantaesitys oli Teatteri Jurkassa vuonna 2003 ja sitä
esitettiin yli 300 kertaa. Sittemmin näytelmä
on ollut useiden Suomen teattereiden ohjelmistossa ja
se on yksi tunnetuimmista suomalaisista nykynäytelmistä.
Kuvassa Jarkko
Pajunen, Niina Nurminen ja
Aare Karén |
|
|
|
|